Työrauhaongelmat kouluissa ovat valitettavasti arkipäivää. Pahimmillaan huonosta työrauhasta seuraa vakavia ongelmia oppilaiden oppimiselle ja hyvinvoinnille. Työrauhan parantaminen on yksi koulun nousevista trendeistä.
Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti suomalaisten koulujen haasteista. Rajuimmillaan kouluissa sattuvat konfliktit ovat johtaneet jopa rajuun väkivaltaan oppilaiden välillä. Työrauhaongelmat ovat globaali ilmiö, joka näyttäytyy eri alueilla monin eri tavoin. Näiden haasteiden taustalla on tietenkin monta erilaista syytä alkaen oppilaiden käyttäytymisestä, puutteellisesta resursoinnista, ylisuurista ryhmistä, toimimattomista tiloista ja niin edelleen. Yhdessä paikassa integroidaan riittämättömin aikuisresurssein ja toisessa avoimet oppimisympäristöt tuottavat päänvaivaa. Kaikille koulun ammattilaisille on kuitenkin varmasti selvää se, että rauhattomassa ympäristössä keskittyminen tai oppiminen häiriintyvät.
Myös hyvinvointi kärsii niin oppilailla kuin opettajillakin. THL:n viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksista (2021) ilmenee, että vain reilut 30 % 4.–5. -luokkalaisista kokee, että omassa luokassa on usein rauhallista. Kääntäen katsottuna noin 70 % oppilaista kokee, että luokassa on usein rauhatonta. Heikompaa nämä luvut kyllä hirvittää!
Liskoaivot ohjaavat pakenemaan
Työrauhaongelmien haitallisen vaikutuksen oppimiseen ymmärtää parhaiten kurkkaamalla ihmislajin historiassa hieman taaksepäin. Pitkän aikaa ihmisen hengissä selviytyminen oli kiinni tämän kyvystä reagoida erilaisiin uhkiin. Uhkaavassa tilanteessa ihmisen liskoaivot ottavat vallan ja käsky on selkeä. "Taistele!" tai "Pakene!" Kun puun takaa rynnisti naapuriheimon luolamiehiä nuijat tanassa, ei auttanut jäädä ihmettelemään. Nopeasti reagoivat selvisivät hengissä. Ihmisen elimistö on siis kouliintunut reagoimaan näin, eikä tämä reaktio ei ole hävinnyt perimästämme, vaikka nykyihmisen elämä pääosin eroaakin monella tapaa luolamiesten aikaisesta nuijan heiluttelun kulttuurista.
Taistele tai pakene -reaktio on elimistölle stressitila. Sitä ruokkivat rauhaton tai jännittävä ympäristö ja yllättävät häiriöt. Stressaavissa tilanteissa elimistöön erittyy stressihormoni kortisolia sekä adrenaliinia. Myös verenpaine kohoaa ja hengitys kiihtyy. Elimistömme valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.
Oppiminen edellyttää psykologista turvallisuudentunnetta.
Turvattomaksi koetussa tai häiritsevässä ympäristössä liskoaivomme ottavat vallan, jolloin järkiajattelu ei ole mahdollista. Oppimiseen liittyvät kognitiiviset prosessit vaativat nimenomaan ns. järkiaivoissa tapahtuvaa syvempää ajattelua, joka mahdollistuu vain silloin, kun koemme psykologista turvallisuudentunnetta ja liskoaivomme pysyvät horroksessa. Psykologinen turvallisuus on kokemuksena yksilöllinen, mutta ilmiönä liittyy myös ryhmään ja sen toimintaan. Meluisassa, ärsykerikkaassa tai esimerkiksi kiusaamiseen taipuvassa yhteisössä ei kukaan voi hyvin. Kohtalaisen yksinkertainen yhtälö on, että hyvä työrauha edistää oppimista, kun taas jatkuvat häiriöt saavat oppilaiden liskoaivot heräämään.
Psykologisen turvallisuudentunteen vahvistamisessa koulun rooli on keskeinen. Huolellinen ryhmäyttäminen edesauttaa toimivien vuorovaikutussuhteiden syntymistä, sekä mahdollistaa luottamuksen, avoimuuden ja ryhmän jäsenten keskinäisen arvostuksen. Myös virheiden salliminen ja rakentava tapa käsitellä niitä rakentaa ryhmän positiivista vuorovaikutusta.
Turvallisuudentunnetta, viihtyvyyttä ja oppimista edistetään myös tilojen suunnittelulla ja niiden käyttöön liittyvillä ratkaisuilla. Se, miltä oppimisympäristössä näyttää ja kuulostaa, liittyy aivan olennaisesti kouluviihtyvyyteen ja oppimiseen. Luokat pyritään pääosin sisustamaan miellyttäviksi ympäristöiksi ja huolehtimaan, että tilassa on hyvä olla. Rauhallinen, ennakoitava ääniympäristö tukee sitä.
EDUAmbience PRO: kouluihin ja päiväkoteihin hyvinvointia ja oppimista
Me EDUAmbiencella olemme erikoistuneet siihen, miten sopivalla taustamusiikilla voidaan vaikuttaa ryhmän toimintaan, kouluviihtyvyyteen ja oppimiseen. Tutuilla ja miellyttävillä musiikkimaisemilla luodaan miellyttävä tunnelma, joka edesauttaa turvallisuudentunteen syntymistä ja näin myös oppimista. Niin oppilaat kuin opettajatkin yleisesti pitävät tilanteeseen sopivasta musiikista ja nauttivat sen luomasta tunnelmasta.
87 % meitä käyttävistä opettajista on huomannut, että musiikkimaisemien käyttämisellä oli positiivinen vaikutus oman ryhmän toimintaan.
Tarjoamme mielellämme EDUAmbience PRO -ratkaisua sinunkin koulullesi jo tänään. Laitetaan yhdessä liskoaivot taka-alalle!